Rauhallista joulua!

Kahteen viikkoon mahtuu monta kertaa kysymys "Miltä nyt tuntuu?"

Miltä nyt sitten tuntuu. Ensimmäinen ajatus oli, etten ole pois vuotta ollutkaan. Viimeinen risteys tullessa toi kumman olon, että olen ollut jossain aikapoimussa ja nyt vaan hyppään samaan hetkeen mistä lähdin. No, eihän se niin ole, sen verran minäkin ymmärrän, mutta se oli siis ensimmäinen ajatus.

Sitten tuli ne kaikki asiat, jotka ovat eri lailla. Vessanpönttöön voi heittää paperit, kun putket eivät menekään tukkoon, joka vessassa on käsisuihku, suihkussa vettä tulee tasaisella paineella juuri sillä lämpötilalla, jonka itse haluan. Ja sitten ne hinnat. Äiti jo ilmoitti ettei lähde mun kanssa enää kauppaan, kun en anna sen ostaa mitään. Luulin ettei muutos olisi niin kamala, koska olenhan käyttänyt tuhatlappusia viimeisen vuoden pikkurahana, mutta järkytys oli silti valtava. Siis miten niin on ihan normaalia, että hedelmät maksavat 2,5 euroa kilolta??

Nyt sitten junan puksuttaessa Kuopioon katselin ikkunasta ulos ja totesin, että ikävähän mulla on Chileen, jollain astraalitasolla. Siis halusin Suomeen, ja olen täällä oikein onnellinen, mutta sinne jäi niin monta muistoa..

Nyt viettämään ruokarikasta joulua (viimeiset kolme vaakaa valehtelevat, minä painan 68 kiloa, en yhtään enempää tai yhtään vähempää... ;)) ja sopeutumaan takaisin Suomen ilmastoon. Kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille ja viestittelijöille, oli mukava kun Suomesta pidettiin yhteyttä. Päätän varmaankin tämän blogin kirjoittamisen tähän, kuulumisia voi edelleenkin kysellä sähköpostilla ja soittelemalla.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Reissussa

Muutama paiva Mendozan helteessa jatti jalkensa molempiin matkalaisiin; tupi kuoriutui paastaan uusiksi ja mulla paloi selka. Mutta sain mie sita rusketustakin, mita kaipailin ennen lomaa. Vahan noloa tulla takaisin Suomeen ilman rusketusta..

Nyt ei tarvi aurinkoa pakoilla. Ulkolampotila n. 10 astetta ja kolmen paivan ennuste sadetta, sadetta ja sadetta.. Mutta mitka maisemat!!! Vuoria, jarvia ja karua niittya. Melkein kun Lapissa, mutta vuoret ovat oikeita vuoria.

Ollaan siis Puerto Natalaksessa, iltapaivalla lahtee bussi El Calafateen. Siella katselemme maailman suurinta (?) jaatikkoa ja muuta mukavaa.

Hehe, tylsa kirjoitus. Lukekaa tupin blogista hauskemmat jutut, viela toistaiseksi ollaan samassa reissussa.. ;)

Lähtölaskenta

Laiskistun näköjään viikko viikolta tässä kirjottamisessa. Kai sitä elää jo paluutunnelmissa, eikä elämässä tunnu tapahtuvan suurempia muutoksia. Päivät menee nukkuessa, syödessä, koulujutuissa, Helsingin Sanomien uutisia netistä lukiessa ja miehen kanssa jutellessa.

Paitsi että: muhun otti yhteyttä paikallisen sanomalehden toimittaja, joka on tekemässä juttua vaihtareiden mielipiteistä chileläisistä. Sai mun yhteystiedot, ja otti yhteyttä koska kuuli että puhun hyvää espanjaa.. :D Hah, sanon minä. Olen ollut vaan pitempään kuin useimmat muut. En varmaan vastaa, koska mielipiteeni chileläisistä on jokseenkin negatiivinen. Siis, useimmat ovat kyllä mukavia, esim hedelmäkauppiaat ja jaksavat hauskuuttaa jutuillaan. Mutta sitten on niitä muita.

Kadulla huutelevista "alemman yhteiskuntaluokan" miehistä ja niiden huuteluista en jaksa enää edes valittaa. Enkä jatkuvasta länsimaalaisten kusettamisesta rahan kanssa. Naispuolisten chileläisten mustasukkaisuus miehistään on alkanut rasittaa. Jokainen vieras nainen on uhka, jota vastaan kannattaa hyökätä. Lisäksi teknillisessä yliopistossa kun ollaan, niin miehet, tai paremminkin pojat ovat kohtuullisen kummallisia. Yksikin takertui saksalaiseen tyttöön niin pahasti, että viimeiseksi keinoksi jäi käskeä koko jätkä hornan kuuseen. Ja vähänkin kokemuksia jakamalla kuulee samanlaisia tarinoita muilta vaihtaritytöiltä. Kenen on käsitetty seurustelevan yhden tanssin jälkeen ja kuka on joutunut keksimään itselleen poikaystävän liian innokkaan kurssitoverin torjumiseksi. Ja tämänkö sitten kerron siihen lehtijuttuun?

Ja lisäyksenä vielä, että ymmärrän yleistäväni aika pahasti. Tiedän myös, että samanlaisiin hahmoihin törmään Suomessa. Mutta jos kysytään chileläisistä yleisesti, niin vastauskin annetaan yleisessä muodossa.

Oli mulla muitakin juttuja, mutta en juuri nyt muista..

Ainiin, 19 päivää 12 tuntia 11 minuuttia miehen näkemiseen! :D Vaikka ei meillä lasketa, ei ainakaan tunnusteta :D

Kuvia

Kuvia lisätty flickriin.

Täällä oli tänään vapaapäivä, koska juhlivat espanjalaisten tuloa ja kulttuurien kohtaamista myöhemmin tällä viikolla. Ovat vaan niin viksuja, että siirtävät viikolla olevat juhlapäivät viikonlopun jatkeeksi.

Perjantaina oli ensimmäinen tavaratalo ripotellut joulukoristeet ympäriinsä. Mikäs on tilanne tämän suhteen Suomessa?

Lapset on vielä lapsia?

Terveisiä Santiagosta, käytiin pyörähtämässä ja rentoutumassa Katin ja Tuomaksen kanssa. Paljon otettiin valokuvia, ja niitä seuraakin sitten perässä flickriin. Tuomas paljasti ettei ollut kertaakaan käynyt kattomassa niitä kuvia, mitä nyt vilkassut blogissa olevaa kolmea.

Siis käyttehän te muut katsomassa, enhän turhaan niitä sinne änge??

Aikaisemmilla Santiagon reissuilla en ole juurikaan kaupunkiin tutustunut, nyt käytiin San Cristobal-kukkulalla, jonne ylös mentiin rinnehissillä ja alas tultiin köysiradalla. Kamalan pelottavaa, mutta samalla niin upeaa ja hauskaa! Illalla syötiin jäätelöä Plaza de Armasilla, joka on ehdottomasti suosikkipaikka Santiagossa: aina täynnä elämää. Yövyttiin hostellissa nimeltä Sammy´s hostel, joka yllätti seuraavana aamuna jokaisen aamupalallaan. Paras mitä on koskaan sattunut eteen hostelleja kiertäessä.

Tietysti rikoin jalkani, kun kävelin päivän sandaaleissa, nyt sitten kärsin ja kiukkuan. Mutta minähän vielä kävelen tämän kesän aikana koko päivän niillä putkeen rikkomatta ihoa yhdestäkään kohdasta! Santiagossa oli päiväseltään sellainen +30 celsiusta, joten lämpöä riitti, mutta kukaan ei tainnut pahemmin palaa, ihme sinänsä..

Illalla plazan ympäristössä pyörittäessä törmättiin mulle ihan uuteen ilmiöön. Kadulla oli jonkin sortin tanssikoulu esiintymässä, ja kilpailuttivat lapsia tanssissa. Ei, tämä ei ollut se uusi ilmiö. Vaan se, että kymmenvuotias tyttö tanssi kuin Shakira/muut-samanlaiset-takapuolen-ja-etumuksen-pyörittäjät. Pyöritti pyllyä, hiveli tissejä ja nosteli hiuksiaan. 10-VUOTIAS TYTTÖ!! En tiennyt itkeäkö vai nauraa, ja siltä näyttivät useat muut vanhemmatkin. Olo kääntyi nopeasti itkun puolelle, kun musiikki vaihtui hitaampaan, tyttö nappasi viereisen pojan ja alkoi hinkata itseään poikaa vasten... Saanhan nyt olla erittäin pahasti taantunut konservatiivi ja sanoa ettei tuo ole kymmenvuotiaalle sopivaa käytöstä?!

Tuossa vaiheessa tanssikoulun vetäjä katsoi parhaaksi keskeyttää musiikin ja kommentoida asiaa jotenkin vanhemmille.

Arvatkaa kuka pääsee viettämään romanttista yötä hotelliin ??? :D

 

Salaisuudet julki!

Mie tiedän mitä Joulupukki tekee silloin kun ei tarvi jakaa lahjoja!! Se opettaa meille ympäristöetiikkaa. Tajusin asian tänään luennolla ja nyt se on ihan päivänselvää:

Todiste 1: Ulkomuoto. Sillä on pyöreä maha, paksut silmälasit, harmaat hiukset ja punainen nenä.

Todiste 2: Se puhuu monia kieliä, ja saattaa kommentoida vaikka ranskaksi jotain juttua luennolla. Joulupukkihan puhuu kaikkia maailman kieliä.

Todiste 3: Meillä loppuu luennot jo marraskuun puolella. Joten proffaksi naamioitunut Joulupukki kerkeää hyvin joulutohinoihin mukaan, ja joulun jälkeen palmusaarelle siemailemaan piña coladaa ennen maaliskuun lukukauden aloitusta.

Salapoliisi Sanna jatkaa taisteluaan totuuden puolesta..

Muuten elämä jatkuu kiireisenä. Päivät pitää nukkua kun yöt luuhaa ulkona. No ei vaineskaan, opiskella täytyy, kun yllättäen kaikki kokeet ja palautukset on taas yhdessä nipussa.. Ja Tuomas pääsi turvallisesti perille, niille joita huolettaa ;) Hassu kattoa vierestä kun joku on yhtä pihalla kun mie helmikuussa :D

Animalia

TIEDOTUS:
Kirppulan ja muiden naapurivaltioiden kanssa on tehty välirauha. Kaikki ovat vetäytyneet omille alueilleen ja Itse Valtias voi rauhassa keskittyä kaviaarin ja kermavaahdon mussuttamiseen.

Heh, ötökät jäivät siis onneksi vanhaan asuntoon, mitä nyt välillä lattialla juoksee kissankirppu, johtuen ilmeisesti talossa asuvasta kissasta.. Mutta ne kirput eivät ole kooltaan lähellekään samaa luokkaa kuin Kirppulan agentit. Väitänkin siis tappaneeni ihka aitoja ihmiskirppuja.

Kävelyllä yhtenä päivänä katselin merelle ja hämmästelin pinnalla näkyvää päätä joka liikkui määrätietoisesti eteenpäin. MURSU!! Merileijona tai joku sellainen, valtava möhkäle sukelteli ja pulpahti pintaan aina parin metrin päässä. Samalla reissulla katselin parikymmentä minuuttia pelikaaniparvea. Kummallinen, kokoontaittuva lintu, joka saattaa ensin taittaa itsensä kokoon, ja sitten kävellä vielä pari metriä ennenkuin pysähtyy päiväunille :D Nokka-kaulasysteemi on myös ihmetystä herättävä, varsinkin kun kaulapussi nokkaa kohottaessa valahtaa hullunkurisesti.

Maailma on täynnä ihmetyksiä.

P.S Koulu sujuu kuin rasvattu.
P.P.S Laitoin joitain uusia ja joitain vanhoja kuvia Flicriin

Muuttoilua

Inhoan muuttamista. Inhoan sitä Suomessa, kun lähes 70 neliötä pitää pakata erinnäisiin laatikoihin ja siirtää paikasta A paikkoihin B ja C, ehkä jopa D. Inhoan sitä vaikka muutettavaa on vain yksi rinkka ja trolleri. (Hahhah, yritän huijata itteäni: oikeasti vein rinkallisen tavaraa ainakin kolme kertaa uudelle talolle..) Ja vielä enemmän inhoan muuttamista kun ne alunperin paikasta A paikkoihin B, C ja D viedyt tavarat pitää siirtää paikkaan E. Olkoon tämä ennakkovinkkinä miehelle, jonka kannattaa varautua suurehkolla karkkipussilla ja hyvillä eväsleivillä kyseiseen tapahtumaan...

Mutta nyt on tavarat uudessa talossa, omassa huoneessa lajiteltuna. Ja olen erittäin tyytyväinen että vaihdoin asuntoa. Puuhastelua on riittänyt hyllyjen maalauksesta kaapin kokoamiseen. Asun siis perheessä Katin kanssa, ja kolmen viikon päästä myös Erittäin Hyvä Ystävä Tuomas liittyy asukkaisiin. Vuokra käsittää aamupalan ja lounaan, sekä Internetin. En tiedä jos selitin nämä jo aiemmassa kirjoituksessa, ohittakaa siis jos tulee toiseen kertaan.. Laitan flickriin kuvia uudesta talosta, kunhan saan hyviä otoksia.

Täällä on kevät! Kukat kukkii ja ruoho on vihreämpää. Siis ihan konkreettisesti. Kolme viimeistä päivää on paistanut aurinko ja ulkona on tarjennut olla t-paidassa. Samalla chileläisten miesten machoilu lisääntyy huuteluiden muodossa, mutta jotenkin sitä on oppinut suodattamaan suurimman osan menemään toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ensi viikolla täytyy pitää esitelmä Botnian Uruguayn sellutehtaan etiikasta, ja seuraavalla on ensimmäinen välikoe meteorologiasta. Niin se aika juoksee, vaikka alussa tuntui, ettei vuosi kulu millään.

Kovasti jo kaipaan Suomeen, lämpimiin taloihin, paukkupakkasiin, saunaan ja järveen pulikoimaan.

Sota!

Nyt kun sota on ollut muutenkin tapetilla lähiaikoina, niin kerronpa teille tilanteesta Sannalandiassa.

Pitkän rauhallisen, jopa uneliaan kauden jälkeen alkoi Kirppulan sotajoukot, johtajanaan Flingus Flee, tehdä säännöllisiä rajaloukkauksia vartioimatta jääneiltä rajoilta. Tästä suivaantuneena ja pommitusten jälkiä korjaamalla Sannalandian itsevaltias nosti valvonnan määrää rajoilla sekä otti käyttöön uusinta tekniikkaa olevan Mörssärin, joka liiskaa automaattisesti liian pitkälle Sannalandiaan tulleet Kirppulan joukot.

Tämä johti auttamatta sotaan, koska Flingus Flee koki tulleensa kaltoinkohdelluksi ja nostatti joukkonsa hyökkäykseen. Tilanne kannaksella oli kutkuttava monessakin mielessä.. Taistelua käytiin etenkin öisin, jolloin Kirppulan väellä oli selkeä etulyöntiasema itsevaltiaan joukkojen taistellessa kylmää ja väsymystä vastaan. Lisäksi puolustavat joukot kärsivät ajoittaisista hallusinaatiosta, joiden lähteeksi edelleen epäillään naapurivaltioiden BedBugilan tai Hämähäkkilän biologista kylmän sodan käyntiä.

Kuitenkin, kuin ihmeen kaupalla Sannalandian joukot käänsivät tilanteen edukseen, lahdaten Kirppulan joukkojen tiedustelijoita aina sellaisen nähdessään, kyselemättä. Itsevaltiaan joukot tosin kärsivät suuria vahinkoja Kirppulan sotavoimien tiedemiehen, Professori Pulgan, keksimästä kutkapulverista.

Viimeisen tiedon mukaan Kirppulan joukot ovat perääntyneet Sannalandian alueelta ja jälleenrakennus on vauhdissa. Seuraamme tilannetta.

Muutto

Tuli eteen parempi asumismuoto, eli muutto on edessä vielä näiden kolmen viimeisen kuun ajaksi. Osoitteen kerron, kun saan sen tietää itsekin. Ilmoitelkaa vaikka sähköpostilla, jos olette jotain tähän vanhaan osoitteeseen postilla laittanut, niin tiedän kysellä perään.